Uusia näkökulmia ruokakasvatukseen

Ruokakasvatus opetussuunnitelmassa 

Uusissa opetussuunnitelman perusteissa ruokakasvatus linkittyy kouluruokailun, laaja-alaisen oppimisen sekä eri oppiainesisältöjen tavoitteisiin (POPS 2014).  

Laaja-alaisen osaamisen taidoista ruokakasvatus tukee näitä osa-alueita: 

  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)  
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)  
  • Monilukutaito (L4)  
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)  

Alakoulussa ruokakasvatus voi liittyä kaikkiin oppiaineisiin. Ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä asioita käsitellään erityisesti ympäristöopissa, mutta ruokateemoihin voi tutustua myös muissa aineissa.

Katso esimerkkejä monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Myös kotitalousopetusta voidaan antaa jo alakoulussa.  

Ruokakasvatusta tukevat lisäksi valinnaiset kurssit, kerhotoiminta sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. 

Ruokakasvatus opetuksessa

Pohdi ensin, missä kaikissa oppiaineissa olette käsitelleet ruokaan liittyviä asioita. Katso seuraava video.

Uusia näkökulmia ruokakasvatukseen 

Tutkimukset ovat osoittaneet, että tiedon jakaminen ja valistaminen eivät ole tehokkaita tapoja, kun halutaan muuttaa terveyskäyttäytymistä. Perinteisen ruokakasvatuksen rinnalle on viime vuosina noussut uusia menetelmiä ja viitekehyksiä, joita voidaan hyödyntää myös alakoulun ruokakasvatuksessa. Nämä menetelmät korostavat oppilaiden osallisuutta, tutkivaa oppimista sekä kokemusten jakamista.  

Sen sijaan, että opitaan “oikeasta”, “hyvästä” tai “huonosta” ruuasta, harjoitellaankin oman kehon ja aistien kuuntelua sekä kokemusten sanoittamista itseä ja toisia arvostavassa ilmapiirissä.

Ruokatottumusten muuttamisessa on tärkeää sisäisen motivaation herättäminen: kun lapsi tai nuori kokee saavansa itse päättää, kykenevänsä sekä olevansa hyväksytty, on muutos mahdollinen. 

Makukoulu 

Makukoulu on aistilähtöisen ruokakasvatuksen menetelmä, jonka avulla voidaan tutkitusti lisätä lasten ruokarohkeutta. Makukoulu perustuu ranskalaiseen Sapere-menetelmään, jossa ruokaan tutustutaan kaikkia aisteja käyttäen. Katso video, jossa keskustellaan Makukoulu-menetelmän hyödyistä. Ruukku ry on laatinut oman oppaan alakoulun Makukoulu-tunneille.

Lisää ohjevideoita Makukoulu-menetelmästä löytyy Ruokatutkan opetubesta.

Tietoinen syöminen

Pieni lapsi on taitava säätelemään syömistään, mutta iän myötä ympäristön vaikutus lapsen syömiskäyttäytymiseen vahvistuu. Tietoinen syöminen on hyväksyvää ja sallivaa läsnäoloa syömistilanteessa. Se on taito, joka voi auttaa syömisen sisäisessä säätelyssä ja auttaa tunnistamaan kehon viestejä, kuten nälän- ja kylläisyyden tunnetta.

Tietoisen syömisen harjoitukset kehittävät sallivaa ja joustavaa suhdetta ruokaan. Suomalaisessa pro gradu -työssä havaittiin, että nelosluokkalaisilla tehdyt tietoisen syömisen harjoitukset voivat vaikuttaa ruokaan liittyviin asenteisiin, erityisesti tytöillä. Maistuvan koulun ideapankkiin on koottu tässä tutkimuksessa kehitettyjä NAM-harjoitusohjelman tehtäviä. Tietoisen syömisen harjoitukset ovat myös kiinnostava tapa tutustua aistikokemuksiin, omaan kehoon ja sen toimintaan.

Kirjoja aiheesta mm.:
Tietoinen syöminen, Jan Chozen Bays, 2011
Superhyvää keholle – Tee rauha ruoan kanssa, Leena Putkonen, 2019

Ruokasuhde 

Ruokasuhteella tarkoitetaan henkilökohtaista suhdetta ruokaan ja syömiseen. Ruokasuhteella on monenlaisia ulottuvuuksia ja se muokkautuu koko elämämme ajan. Talvia & Anglé ovat kehittäneet ruokasuhteen viitekehystä tueksi ja työkaluksi ruokakasvatukseen (2018). Viitekehys auttaa lisäämään ymmärrystä syömisestä monitasoisena ilmiönä. Sen avulla voidaan ottaa etäisyyttä kulttuurissamme vallalla olevaan ajatukseen yksilön oikeista ja vääristä valinnoista, jossa on paljon moraalisia latauksia. Viitekehyksen avulla syömistä tarkastellaan uteliaasti, rohkeasti, rehellisesti, hyväksyvästi ja armollisesti, niin omaa kuin toistenkin. Lue lisää ruokasuhteesta Kehuva-hankkeen sivuilta.

Talvia, S., & Anglé, S. (2018). Kohti vaikuttavampaa ohjausta – ruokasuhteen viitekehys ravitsemuskasvatuksen lähestymistapana. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 55(3). https://doi.org/10.23990/sa.74156 

Syömisen taito

Hyvinvointia tukevan ruokasuhteen ytimessä on syömisen taito. Amerikkalainen ravitsemusterapeutti Ellyn Satter on kehittänyt mallin, joka kuvaa syömisen taitoa. Mallin mukaan syömisen taito koostuu neljästä osa-alueesta: syömiseen liittyvät asenteet, ruoan hyväksyntä, syömisen sisäinen säätely ja syömistilanteiden hallinta. Syömisen taidolle on ominaista positiivinen, joustava ja rento suhtautuminen syömiseen, sekä monipuolisesti erilaisten ruokien hyväksyminen ja niistä nauttiminen. Myös nälän ja kylläisyyden tunteiden tunnistaminen ja niiden mukaan syöminen sekä kyky huolehtia riittävästä ja säännöllisestä syömisestä ja ateriarytmistä kuuluvat syömisen taitoon.

Vaikka syömisen taito -malli ei määrittele tarkemmin mitä tulisi syödä, tutkimukset ovat osoittaneet, että syömisen taito on yhteydessä ruokavalion parempaan laatuun. Syömisen taito -malli tarjoaa siten uudenlaisen lähestymistavan edistää hyvinvointia tukevia ruokailutottumuksia kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla.   

Syömisen taitoa on

  • suhtautua syömiseen myönteisesti ja joustavasti
  • nauttia monenlaisten, myös uusien, ruokien syömisestä
  • syödä nälän ja kylläisyyden tunteiden mukaisesti
  • keskittyä syömiseen
  • syödä säännöllisesti.

Lue lisää:
Ellyn Satter institute (englanniksi)
Suomenkielinen blogiteksti syömisen taidosta

Siirry seuraavaan osioon: Viihtyisä ja sujuva kouluruokailu

Lue lisää:


Jaa: