Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Ruuan ympäriltä löytyy erinomaisia aiheita monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Ruoka ja erityisesti syöminen on oppilaita kiinnostava ja heitä lähellä oleva teema. Ruoka-aiheiden avulla pystyy luontevasti yhdistelemään eri oppiaineiden sisältöjä sekä harjoittelemaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Ruoka linkittää monissa oppiaineissa käsitellyt asiat toisiinsa ja omaan arkeen. Kokemuksellinen oppiminen on hyvä lähestymistapa monialaisiin. Ruokateemaa pääsee myös heti harjoittelemaan käytännössä, esimerkiksi kouluruokailussa. 

Käytännön toteutus 

Oppilaille tulisi tarjota vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa (POPS 2014).  Oppimiskokonaisuuksien sisällöt päätetään paikallisesti kunnissa tai kouluissa.  

Kokonaisuuteen pitää varata riittävästi aikaa, jotta oppilailla on mahdollisuus syventyä sisältöihin ja työskennellä tavoitteellisesti. Suositus on varata oppilaan vuosiviikkotuntimäärän verran tunteja, jotka voi jakaa tiiviiseen jaksoon (esim. viikko) tai rytmittää pidemmälle ajanjaksolle (lukukausi tai lukuvuosi).    

Hedelmällistä olisi, jos monialaisten avulla rinnakkaisluokat tai eri-ikäiset oppilaat pääsisivät työskentelemään keskenään. Myös yhteistyö yritys- ja järjestötoimijoiden kanssa on mahdollista – kouluun voidaan kutsua asiantuntijoita tai koulusta lähdetään muualle oppimaan ja tutkimaan. 

Lue lisää: www.monialaiset.fi

Ruokalasta kouluravintolaksi – Monialainen oppimiskokonaisuus vuosiluokille 3–6

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Kiireetön, viihtyisä ja virkistävä ruokailuhetki varmistaa jaksamisen koulupäivän aikana ja lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Ohjatuilla ruokailuhetkillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. (POPS 2014, 41–43)

Kouluruokailu koskettaa kouluyhteisössä kaikkia ja toteutuu päivittäin. Monialainen oppimiskokonaisuus onkin oiva mahdollisuus nostaa esille myös kouluruokailuun liittyviä tavoitteita.

Lataa monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutussuunnitelma alla olevasta linkistä. Suunnitelma sisältää tarkemmat kuvaukset eri osioista ja niiden linkittymisestä eri oppiaineisiin tavoitteiden kautta.

Kokonaisuuden eteneminen osioittain

Taulukosta löydät koontina kunkin osion teeman ja toiminnan. Kokonaisuus käynnistyy osioilla A ja B, ja päättyy loppureflektointiin osiossa I. Osiossa H kehitetään kouluravintolan visuaalista konseptia ja se voi kulkea muiden osioiden rinnalla läpi kokonaisuuden. Muiden osioiden toteutusjärjestyksen voi aikatauluttaa peräkkäin tai rinnakkain haluamallaan tavalla. Osiossa mainitut numerot viittaavat Maistuvan koulun kotisivuilta löytyvän ideapankin materiaaleihin. 

OsioToiminta
A: Kouluruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointiwww.nykytila.fi
B: Virittäytyminen kokonaisuuteen1. Kokonaisuuden esittely oppilaille
2. Ruokailuhetken havainnointi kaikilla aisteilla (35)
3. Kouluruokailun SWOT-analyysi (91)
C: Kouluruokailu meillä ja muualla1. Kouluruokaa jo yli 70 vuotta (34, 112)
2. Kouluruuan hinta (41)
3. Ruokahaastattelu (157)
D: Ruokaketju1. Tutkimusmatka koulun keittiöön (25, 138)
2. Ruuan reitti (122, 124)
3. Oppilas osana ruokaketjua (43)
4. Lautasmalli (161, 154, 121)
E: Puhetta ruuasta ja ruuan äärellä1. Aiheeseen johdattava keskustelu (38, 96)
2. Ruokamainos (48)
F: Kouluravintolan äänimaisema1. Kouluravintolan kuuntelu (116)
2. Äänimaiseman kehittämiskokeilu (72, 171)
G: Ravintola tilanaJonotus, linjasto ja astioiden palautus (11, 119, 151)
H: Kouluravintolan visuaalinen ilme ja viestintä1. Ravintolan nimi (33)
2. Visuaalinen ilme (120, 135)
3. Kokonaisuudesta viestiminen (90)
I: Loppuarviointi1. Kouluruokailun SWOT-analyysiin palaaminen (91)
2. Oppiainekohtaisten tavoitteiden arviointi
3. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden arviointi

Teemaideoita uusien kokonaisuuksien pohjaksi

Oppilaat saavat olla aktiivisesti mukana valitsemassa monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteita ja työskentelytapoja. Opettaja ei silloin päätä yksin, mitä kokonaisuudessa on tarkoitus oppia.  

Olemme koonneet tähän ideoita ruokateemaisiin monialaisiin sekä vinkkejä toteutustavoista.   

Kestävä kehitys 

Ruoka voi olla yksi tapa konkretisoida kestävän kehityksen tavoitteita. Kokonaisuudessa voidaan paneutua esimerkiksi kulutukseen, hävikin torjuntaan tai ruokavalintojen merkitykseen itselle ja ympäristölle. Valitse ideapankista “kestävät ruokavalinnat”.

Ruuan reitit  

Aihetta voidaan lähestyä tutkimalla jonkin tietyn raaka-aineen (esim. maito) tai vaikka koululounaan raaka-aineiden reittiä. Ruuan reitti -teemaan yhdistyy luontevasti käynnit maatilalla tai paikallisissa elintarvikeyrityksissä. Paikalliset järjestöt (esim. MTK ja Maa- ja kotitalousnaiset) tekevät myös kouluvierailuja. Alkutuotantoon ja teollisuuteen voidaan tutustua myös pelien ja videoiden avulla. Valitse ideapankista ”ruuan reitit” ja ”retket”.

Aistit ja Makukoulu 

Aistilähtöisen oppimisen menetelmä Makukoulu tutustuttaa paitsi aistien toimintaan myös ruokailoon ja ruuan alkuperään. Makukoulu-harjoitukset avaavat uusia näkökulmia oppia ja käsitellä ruokaa. Lue Makukoulusta lisää ja valitse ideapankista ”makukoulu”.

Medialukutaito ja kehonkuva

Medialukutaito linkittyy moneen osa-alueeseen arjessa – somessa jaetut ruokakuvat yhtenä ilmiönä siitä. Oma kehonkuva ja käsitys itsestä muotoutuu elämän aikana ympäristön vaikutuksesta, jossa yhtenä isona vaikuttimena on media. Terveyteen, ruokaan ja syömiseen liittyviä artikkeleita julkaistaan medioissa jatkuvasti. Mistä löytyy oikeaa tietoa ja mistä voi tunnistaa valeuutisen? Valitse ideapankista ”medialukutaito” ja ”kehonkuva”.

Toteutitteko koulussanne MOK-kokonaisuuden ruuasta?

Voit jättää oman ideasi tästä!


Jaa: