Koulut panostavat ruokakasvatukseen
Maistuva koulu -toimintaa on kehitetty ja pilotoitu tämän lukuvuoden ajan kahdeksassa alakoulussa Etelä- ja Itä-Suomessa. Aluksi jokainen koulu kartoitti oman ruokakasvatustilanteensa ja opettajat päättivät, millaisia toimenpiteitä lukuvuoden aikana tehdään. Joka koulussa yksi tai kaksi opettajaa on toiminut Maistuvan koulun vastuuopettajana ja koordinoinut ruokakasvatustoimintaa. Esimerkiksi Tampereen Leinolan koulun rehtori Satuleena Kojola piti tärkeänä, että koulussa muodostettiin Maistuva koulu -tiimi, jolle varattiin kokoontumisaikaa lukujärjestykseen. Näin opettajat ovat pystyneet suunnittelemaan lukuvuoden ruokakasvatusteemat yhdessä.
Ruokahetki viihtyisäksi
Haasteita ruokakasvatuksessa koettiin lähes kaikissa kouluissa. Kouluruokailu kärsi kiireestä ja metelistä, ruokasaliin toivottiin lisää viihtyisyyttä tai vaikkapa mausteita pöytäkäyttöön. Kuopion Pulkonkosken koulun rehtori Pasi Seppänen kertoo:
– Lähdimme liikkeelle ruokahetkestä. Kaikki luokat miettivät, miten voisivat omilla käytöstavoillaan lisätä ruokahetken miellyttävyyttä. Yhdessä sovittiin kouluruokailun pelisäännöistä. Jatkoimme vielä pohtimalla tilan viihtyisyyden kohentamista. Nyt on saatu ruokasaliin uudet verhot ja pöytätabletteja, joihin lapset saivat itse painaa kuviot käsityötunnilla. Lue lisää, mitä Pulkonkoskella saatiin aikaan.
Muutkin koulut aloittivat ruokakasvatustoiminnan syksyllä pitämällä työpajan kouluruokailusta. Oppilaat saivat itse miettiä kouluruokailuun liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Kaikki olivat valmiita panostamaan ruokailutilanteen miellyttävyyteen ja oppilaat laativat innolla yhteisiä pelisääntöjä. Eri koulut löysivät oman tapansa lisätä viihtyisyyttä. Ruokasaleihin saatiin koululaisten taidetta esille tai rauhoituttiin syömään hiljaisen ruokailun merkeissä, kuten Leinolassa. Satuleena Kojola kertoo, että hiljainen ruokailu kahdesti viikossa on osoittautunut myös oppilaiden toivomaksi tavaksi rauhoittaa ruokailutilannetta:
– Vaikka kaikki eivät hiljaisuutta kannata, olemme huomanneet, että oppilaat keskittyvät silloin syömiseen paremmin, maistelevat ja tutustuvat uusiin makuihin. Lapset ovat pienestä pitäen oppineet myös hienosti käyttämään veistä ja haarukkaa.
Ruokapalvelu ja perheet mukaan
Yhteistyö ruokapalvelun kanssa sujui kouluissa hyvin. Keskustelut tuottivat esimerkiksi kasvisruokavaihtoehdon Vuokatin kouluun, jossa sitä ei aikaisemmin ollut, Linnainmaan koulussa Tampereella saatiin pöytäkäyttöön yrttimausteita. Ruokapalveluiden henkilökunta on yleensä hyvin sisäistänyt tehtävänsä myös ruokakasvattajana, kuten Leinolan emäntä Heli Hilden toteaa:
– Lapsia vartenhan täällä ollaan paikalla, totta kai osallistumme kasvatustyöhön ja keskustelemme oppilaiden kanssa ruokailutilanteessa.
Useassa koulussa viides- tai kuudesluokkalaiset auttavat vuorollaan kouluravintolan siistimisessä. Leinolassa Koko koulu kasvattaa -tapahtumassa oppilaat saavat osallistua myös keittiötöihin ja Armfeltin koulussa Salossa kuudesluokkalaisilla on kunniatehtävänä jakaa jälkiruokia. Lue Leinolan koulaisten keittöpäivästä.
Ravitsemukseen ja terveyteen liittyvät asiat kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelmaan. Opettajien mielestä onkin tärkeää ottaa esiin lautasmallin noudattaminen kouluruokailun yhteydessä. Sitä varten laadittiin Maistuvan koulun lounaspassi, johon oppilaat merkitsivät viikon ajan, toteutuiko lautasmallin kokoaminen koululounaalla. Toinen opettajia huolestuttava seikka on lasten välipalojen koostaminen. Erityisesti toivotaan, että lapset kiinnittäisivät huomiota sokeripitoisiin välipalatuotteisiin. Sokeripalanäyttelyitä rakennettiinkin useissa kouluissa, ja Armfeltin kuutosluokkalaiset toteuttivat aamupalahaasteen sekä Retki kauppaan -oppimiskokonaisuuden, jossa pohditaan välipalan valintaa. Järvenpään Oinaskadun koulussa hyvinvointiteemaa käsiteltiin perheiden lauantaikoulupäivässä.
Kotitalous kiinnostaa alakoulussa
Makukoulu eli aistilähtöinen ruokakasvatus kiinnosti kaikissa kouluissa. Armfeltin koulussa alakoulun kotitaloudessa tutustuttiin ruuanlaiton yhteydessä eri ruoka-aineisiin kaikkien aistien avulla. Kolmasluokkalaiset viettivät myös monialaista aistiviikkoa, jonka yksi teema oli ruoka. Leinolassa joustavan esi- ja alkuopetuksen työpajoissa käsiteltiin aisteja, pöytätapoja, ruokataidetta ja juhlia. Kasviksia ja mausteita tutkittiin myös muilla tunneilla ja hyvinvointipäivässä. Kaikissa alakouluissa ei ole mahdollisuutta varsinaiseen kotitalouden opetukseen, mutta esimerkiksi Tampereen Linnainmaan ja Salon Armfeltin yhtenäiskouluissa tehtiin yhteistyötä kotitalousopettajan kanssa ja tutustuttiin ruoka-aineisiin, keittiön työvälineisiin ja keittöhygieniaan.
Koulut löysivät mahdollisuuksia ruokakasvatukseen myös esimerkiksi englannin opetuksesta. Oinaskadun koulussa perustettiin luokkiin ”ravintoloita”, joissa oppilaat saivat kiertää, ja niissä käytettiin vain englanninkielistä ruokasanastoa. Armfeltin koulussa hyödynnettiin historiaa ruokaperinteiden tutkimiseen. Kuopion kaikissa kouluissa lukuvuoden ohjelmaan kuului hävikkiviikko, jolloin kiinnitettiin huomiota ruokahävikin vähentämiseen.
Maistuva koulu -nettisivu käyttöön
Hankkeen tärkeä saavutus Maistuva koulu -nettisivu avautuu opettajien käyttöön elokuussa ennen syyslukukauden 2019 alkua. Sivustolta löytyy yli 100 ideaa oppitunteja varten ja kouluruokailulun kehittämiseen. Materiaali on koottu opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle ruokakasvatustyön tueksi. Maistuva koulu -toiminnan kehittäjät Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden ruokakasvatustiimi ovat koonneet ja kehittäneet sivuston sisällön, ja työstämiseen ovat osallistuneet – ja osallistuvat edelleen – myös opettajat. Sivuston suunnittelussa kuultiin ruokakasvatustyötä tekevien opettajien näkemyksiä, ja sitä muokataan hankkeen aikana käyttäjien toiveiden perusteella. On tärkeä, että ruokakasvatuksen materiaali on helposti saatavilla, kuten Pulkonkosken rehtori toteaa:
– Kyllähän nytkin on materiaalia netti pullollaan, mutta opettajien kiireet tuntien, voi hyvin ymmärtää, että niitä ei hyödynnetä täysipainoisesti.
Maistuva koulu -toimintamallia testataan ja tutkitaan 15 koulussa lukuvuonna 2019-2020. Kokemusten perusteella nettisivustoa työkaluineen kehitetään edelleen.
Teksti: Soili Soisalo, tiedottaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry