Kouluruokailun kehitys tukee ruokakasvatustyötä

Maistuvan koulun toinen vuosi pyörähtää käyntiin suotuisien kouluruokatuulien saattelemana. Koko viime vuosi suitsutettiin 70-vuotiasta kouluruokailua. Juhlaseminaarissa vuoden lopulla maatalousministeri Jari Leppä esitti omat kehitysehdotuksensa. Hän pitää tärkeänä, että koulussa on ruokailuun riittävästi aikaa ja että opettaja ruokailee oppilaiden kanssa. Samoihin seikkoihin Maistuva koulu kiinnittää huomiota. Lakien säätäminen vie aikaa eikä niitä kannata jäädä odottelemaan. Ruokakasvatuksen kehitystyö kouluissa on jo alkanut.

Kaikkein tärkeintä on, että opetussuunnitelman mukaiset ruokakasvatustavoitteet toteutuvat koulujen arjessa. Kouluruokailu on luonteva paikka ruokakasvatukseen. Lounas tarjoaa kaikille oppilaille mahdollisuuden syödä monipuolisesti ja se on myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Lisäksi ruoka-asioita voi käsitellä lähes kaikilla oppitunnelilla, sillä ruoka liittyy niin moneen elämänalueeseen terveydestä taiteisiin. Lasten ruokailo kasvaa ja ennakkoluulot hälvenevät, kun ruokapuheesta tulee tuttua.

Oppilaat osallistuvat innokkaasti

Syksyllä Maistuva koulu -hankkeen pilottikouluissa toteutettiin oppilaiden työpajoja, joissa analysoitiin kouluruokailun vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Jo esikouluikäisiltä saatiin arvokasta tietoa. Lapset näkivät kouluruokailussa paljon hyvää monipuolisesta ja maukkaasta ruuasta mukavaan henkilökuntaan. Tavallisimpia huomioita heikkouksista olivat meteli ja ajan puute. Vaikutusmahdollisuuksia oppilaat toivovat enemmän. Ruokatuntien sujuvoittamiseksi mietittiin yhteisiä pelisääntöjä kouluruokailuun.

Salossa Armfeltin yhtenäiskoulussa ruokakasvatusta on mahdollista toteuttaa alakoulun kotitalousopetuksessa. Oppilailla on kova halu oppia itse tekemään kunnon ruokaa, ja siksi kurssien suunnittelussa pyritäänkin varmistamaan, että kaikki halukkaat pääsevät kotitalouskurssille. Syksyllä otettiin aiheeksi myös makukoulun aistitehtäviä, jotka tukevat ruuanvalmistustaitojen kehittymistä.

Esimerkiksi Järvenpään Oinaskadun koulussa ruokakasvatus nivoutui moneen yhteyteen. Syksyn hyvinvointipäivässä oli mukana makukoulun aistirasteja ja kasviksiin liittyviä tehtäviä. Englannin opiskelua varten oppilaat rakensivat ravintolaympäristön, jossa harjoiteltiin ruokasanastoa ja käyttäytymistä. Ennen joulua lapset saivat tutustua joulun ruokaperinteeseen leipomalla.

Yhteistyö jatkuu

Kuva lounaspassista

Maistuvan koulun harjoituksia jatketaan kevätlukukaudella kokeilemalla pilottiluokissa lounaspassin käyttöä. Oppilaita ohjataan kokoamaan lounaansa lautasmallin mukaan, ja viikon ajan passiin merkitään, toteutuiko täysipainoinen ateria. Viikon jälkeen keskustellaan yhdessä, miten lautasmallin mukainen ateria onnistui, ja pohditaan mahdollisia jatkoaskeleita. Useissa kouluissa on suunnitteilla myös monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa perehdytään esimerkiksi kestävään ruuantuotantoon.

Hankkeen kouluja ei haluta kuormittaa ylimääräisellä työllä. Tavoitteena on koulun ruokakasvatustyön sujuvoittaminen. Kun opettajat, ruokapalvelun toimijat ja ruokakasvatuksen asiantuntijat miettivät parhaita käytäntöjä yhdessä, koulu todella alkaa maistua paremmin. Lisää kouluja otetaan mielellään mukaan kehitystyöhön, ruokakasvatuksen työkaluja saa Maistuva koulu -hankkeesta.S

Teksti: Soili Soisalo, tiedottaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry


Jaa: